Lotte ja menneisyyden salaisuudet (Kaikkitietävä kertoja)

Perunkirjoituksen jälkeen Mirta vei Benin Joki-taulun Lotelle, Lisen siskolle.

Lise ja Lotte olivat leikkineet pirtin lattialla, kun kranaatti räjähti tulipesässä  ja Loten sormet olivat lentäneet kesätaivaalle. Lotte asui nyt kappelin vieressä sotainvalidien talossa.

Lotella oli valkoiset huonekalut pienessä kaksiossaan, valkoinen TV-taso, valkoinen kirjahylly, valkoinen nahkasohva ja valkoiset sohvatuolit. Lotte kattoi valkoiset kahvikupit valkoiselle sohvapöydälle ja istahti vastapäätä.

– Isäs oli minuun vähän ihastunut, Loten silmät tuikkivat. Sitten hän katsoi Mirtaa silmiin.

– Etpä, kuule, tiedäkään, miten isäs oli menevä mies!

Sitten Lotte käänsi päänsä ikkunaan, tuijotti kappelin suuntaan ja jatkoi:

-Ja vielä sittenkin, kun  Miro oli jo syntynyt.

-Onko Miro Benjaminin lapsi?, Mirta töksäytti.

-Oo-on, vastasi Lotte viivytellen ja naurahti lyhyesti. – Kyllä hän on isäsi lapsi, ei kenenkään muun, vahvisti Lotte ja Mirta ymmärsi, että ehkä Lotte tiesi, missä ja milloin Miro oli saanut alkunsa.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *